Kuntavaalit 2021

Mun kolmannet kuntavaalit on tulossa. Ensimmäisiin vaaleihin kukaan ei koskaan ennustanut minulle mitään. Kukaan ei sanonut pärjäisinkö tai onko tässä mitään järkeä. Minulle käänteentekevä hetki oli kun ikäiseni nainen Manskilla tuli tuomaan antamani flaijerin takaisin ja sanoi jo äänestäneensä minua. Toivotti kaikkea hyvää. Tartuin 1veen rattaisiin ja jatkoin työntämistä. Joku ihan vieras oli äänestänyt minua. Ehkä joku muukin on äänestänyt minua.

Toisissa kuntavaaleissa olo oli vähän itsevarmempi. Tiesin tehneeni hyvää työtä läpi koko valtuustokauden tai ainakin olin tehnyt parhaani. Olin kerännyt mainetta aktiivisena valtuutettuna. Sain kiitosta siitä, että olin avoimesti kertonut ajatuksiani ja käynyt keskustelua somessa kuntalaisten kanssa koko neljän vuoden ajan. Muistan erityisesti nostaneeni naisten tilannetta esiin: minua rasitti hirveästi, että meidän kärkipaikoilla ei ollut naispoliitikoita. Kirjoitin yleisönosastokirjoituksia, nostin asiaa esiin ja sain tähän pitkän linjan naisvaltuutettuja mukaan. Kuusankosken vaalitilaisuudessa puristin tiukasti flaijerinivaskaa käsissäni ja muistan kun pitkän linjan valtuutettu tuli pyörällä torille ja piti ihan itsestäänselvyytenä, että tulen menemään läpi. Ensimmäistä kertaa mietin, että ehkä oikeasti tulen menemään läpi. Muistan puolison varmistelleen vaali-iltana, että voinko elää tilanteessa, että ehkä en menekään läpi. Hymisin, että totta kai voin, mutta tiesin meneväni läpi. Olo oli tosi vahva. Sain tuolloin Kouvolan naisehdokkaista eniten ääniä ja menin heittämällä läpi ja uuteen valtuustoon.

Nyt olen taas uuden edessä. Kolmannet kuntavaalit on tulossa huhtikuussa, mutta en oikeastaan tiedä yhtään mikä on tilanne. Olen miettinyt, olenko tehnyt hyvää työtä läpi ja huomaan kaupunginhallituksen vaativan veronsa. Toisaalta olen varmaan yksi informoiduimmista poliittisista päättäjistä tässä kaupungissa, minulla on kokemusta ja ymmärrystä niin paljon, että tunnen olevani osaavani ja vaikutusvaltaisempi kuin koskaan, mutta kannan vastuun talouden rakenteen vinoumasta, lukuisista leikkauksista ja kaikesta pieleen menneestä viimeisen 4 vuoden ajalta. Se on aika raskas taakka kantaa. Sillä on myös aika raskasta mennä vaaleihin.

Kuntapolitiikka on siitä taitolaji, että jos sinulla on joku kuningasidea, jonka haluat menevän läpi, siihen täytyy hankkia vähintään puolet valtuustoryhmistä taakse. Kuntapolitiikassa menestyy siis se, joka saa taakseen riittävän enemmistön. Enemmistöä ei hankita valtakunnan hallitus-oppositio asetelman mukaan vaan pikemmin aiheen ja tilanteen mukaan huomioiden, että puolueidenn sisäiset tilanteet vaihtelevat. Siksi kuntapolitiikka elää kaiken aikaa. Sitä tehdään jatkuvasti yli puoluerajojen ja kontaktit ja suhteet ovat siinä kaiken perusta.

Viime kuntavaalien jälkeen nelisen vuotta sitten meinasin pilata kaikki suhteeni ja osan pilasinkin. Heti vaalien jälkeen neuvoteltiin luottamuspaikoista ja minua uhkailtiin luottamuspaikkojen menettämisellä. En ollut siihen valmistautunut enkä osannut lukea tilannetta riittävästi vaan reagoin ehkä liian vahvasti. Ainakin nyt osaisin lukea peliä paremmin. Olisi pitänyt olla viisaampi. Minä en tuolloin ollut ja suhteet muihin ryhmiin kärsivät.

Ehkä siksi oli niin upeaa, kun nyt valtuustokauden loppupuolella soittelin puolueiden johtoa läpi aika ahdistuneena tukea etsien. ”Sinuun minä luotan” kuulin useammasta porukasta. Miltei itketti. Neljän vuoden aikana huomaan kasvaneeni, oppineeni kuntapolitiikkaa ja saavuttaneeni luottamusta. Koen onnistuneeni.

Ajattelen, että nyt jos koskaan osaan tämän homman. Nyt jos koskaan minua voi äänestää, koska tiedän miten vien asiaasi eteenpäin. Minulla on siihen kontaktit, osaaminen ja muiden luottamus. Nyt jos koskaan minua ehkä kannattaa äänestää.