Kumpi on lähempänä Tervaskangas vai Urheilupuisto?

Mieli on niin kummallinen. Minäkin olen Kouvolassa syntynyt, kasvanut ja saanut ajokorttini (onneksi kyllä välillä muualla asunut – oli hyvä palata!). Olen ajellut teitä tässä kaupungissa paikasta toiseen. Silti en pysty sanomaan, onko Inksasta nopsempi ajaa Urheilupuistoon vai Tervaskankaalle. Onneksi on Google Maps (tämä ei ole maksettu yhteistyö). Inksasta ajaa nimittäin nopeammin Urheilupuistoon kuin Tervaskankaalle. Matka-aika on 2 minuuttia lyhempi, etäisyys on puoli kilometriä vähemmän. Kappas. Enpä olisi tiennyt. Olisin melkein vannonut, että Tervaskangas on lähempänä.

Toisaalta vaikka Korialta tultaessa Tervaskangas on ehdottomasti lähempänä Urheilupuistoa. No, tämän olisin kyllä tiennyt ilman mapsiakin. Jos pohditaan rakennetaanko uusi uimahalli Tervaskankaalle vai Urheilupuistoon, nimenomaan korialaisten kannalta sijainnilla on eniten merkitystä. Heille Tervaskangas on matka-ajaltaan 7 minuuttia lähempänä kuin Urheilupuisto. Jos jonkun kannattaa mennä barrikadeille Tervaskankaan uimahallin puolesta, niin korialaisten. Toisaalta Korialta ei aja kumpaankaan paikkaan kovin kauan.

Toista se on Jaalasta tultaessa. Rakkaat jaalalaiset, teillä on pisin matka, rakennetaan halli sitten Urheilupuistoon tai Tervaskankaalle. Toisaalta sillä ei teille ehkä ole hirveästi väliä, sillä ajatte prikulleen yhtä kauan (29 minuuttia) sekä Tervaskankaalle että Urheilupuistoon. Kilometreissä Tervaskangas on  reilu 3 kilsaa lähempänä.

Kun testailin etäisyyksiä eri Kouvolan osista sekä Tervaskankaalle että Urheilupuistoon niin ruuhkassa kuin ei ruuhka-aikaan, vaikuttaa siltä, että kovin olennaista eroa ei matka-ajan perusteella ole. Korialaisia lukuunottamatta näiden kahden sijainnin ero on vain 2-4 minuuttia. Valkealasta ja Inkeroisista tultaessa Urheilupuisto on lähempänä. Kuusankoskelta ja Elimäeltä tultaessa Tervaskangas on lähempänä. Ero on kuitenkin hyvin pieni.

En tiedä olenko ainoa, jonka on vaikea edes jotenkin objektiivisesti mieltää näiden kahden uimahallivaihtoehdon saavutettavuutta. Onneksi on maps. Rakennetaan halli sitten Tervaskankaalle tai Urheilupuistoon, se vaikuttaa olevan suunnilleen yhtä lähellä (tai kaukana) matka-ajassa, sen verran pieniä minuuttierot ovat. Osa kaupunkilaisia pääsee nopsempaa Tervaskankaalle, osa Urkkipuistoon.

Kun matka-aika on ehkä suunnilleen sama – toisille enemmän, toisille vähemmän – korostuu saavutettavuudessa ajatus siitä, että uimahalliin olisi hyvä päästä oman auton lisäksi helposti kävellen tai pyörällä. Tässä hallin sijainti Urheilupuistossa pesee Tervaskankaan heittämällä. Urheilupuistoon pääsevät lähikoululaiset ja opiskelijat – heitä 5800 on alle 3 kilometrin säteellä (vrt. Tervaskangas 1400). Kaupunkilaisista 25 000 asuu alle 3 km säteellä Urheilupuistosta, mutta reilut 6 000 Tervaskankaasta. Nämä ovat olennaisia lukuja silloin, kun matka-aika autolla ei oikeastaan ole kuin 2-4 minuuttia suuntaan tai toiseen.

Kaupunginvaltuusto tekee uimahallipäätöksen tänä keväänä. Vähänkö jänskää!

Ajoaika (auto) ja etäisyys eri puolilta Kouvolaa uuteen uimahalliin Urheilupuistossa ja Tervaskankaalla.

EI RUUHKAA Pe klo 18Urkkipuistoon Urheilupuiston uimahalli ajoaika min (km)Tervaskankaalle Kauppakeskus Veturi ajoaika min (km)
Korialta15 min  (7,7 km)8 min (5,3 km)
Inkeroisista25 min (27,4 km)27 min (27,9  km)
Elimäeltä27 min (28 km)23 min (24,9km)
Jaalasta29 min (29,9 km)29 min (26,2 km)
Kuusankoskelta11 min (7,3 km)8 min (4,5 km)
Valkealasta15 min (11,5 km)18 min (15,8 km)
   
RUUHKA Pe aamu klo 8Urkkipuistoon Urheilupuiston uimahalli ajoaika min (km)Tervaskankaalle Kauppakeskus Veturi ajoaika min (km)
Korialta10-16 min (7,7 km)7-9 min (5,3 km)
Inkeroisista24-30  min (27,4 km)28-35 min (27,9  km)
täElimäeltä25-35 min (28 km)22-26 min (24,9km)
Jaalasta30 min (29,9 km)26-35 min (26,2 km)
Kuusankoskelta10-14 min (7,3 km)7-10 min (4,5 km)
Valkealasta14-18 min (11,5 km)16-20 min (15,8 km)

Urheilupuiston sijaintina käytetty nykyisen hallin sijaintia. Tervaskankaan sijaintina käytetty kauppakeskus Veturin sijaintia. Reittivaihtoehdoista valittu ajomatka-ajaltaan nopein. Lähtöpiste kuntakeskuksista aina sama. Lähtöpisteenä Mapsin tarjoama mahdollisimman keskeinen sijainti: kirkonkylä, keskustaajama.

Korona kävi kylässä

Joululoma oli pitkä ja tuntui vielä pidemmältä, oikeastaan aika loputtoman pitkältä. Sairastin nimittäin koronan.

Kuumeilin hienokseltaan ensimmäiset pari päivää. Sitten olin niin täynnä räkää, että sen voimalla olisi pitänyt käynnissä pienen ydinvoimalan (mikäli räkä toimisi radioaktiivisena polttoaineena), sitten yskiskelin vähän. Sairastin taudin, joka oireiltaan oli perusflunssa. Koskaan ei kuitenkaan perusflunssassa oli saanut tartuntatautilääkäriltä eristyspäätöstä, joutunut miettimään, mistä saadaan ruokaa tai riittääkö särkylääkkeitä kun tuntui, että myös lähipiiri kärvisteli eristettynä.

Kymsote on äärirajoillaan. Se kävi selviksi, kun soitot venyivät. Koronapositiivinen saa Kymsotelta soiton, jossa käydään läpi vointia ja kerrotaan, miten pitkään kotona on pysyttävä. Kotona tulisi pysyä niin kauan, kuin saat toisen (tai kolmannen) soiton ja todetaan, että et enää tartuta ja saat jatkaa normielämää. Testistä tähän soittoon tulisi olla kotona. Jos et malta pysyä kotona, poliisin tiedotteen mukaan ”eristämisen rikkominen voi tulla arvioitavaksi myös mm. terveyden vaarantamisena, josta rangaistuksena on aina vankeutta.”

Ongelmaksi muodostuu meidän lainsäädäntö, joka ei ole yhteensopiva nykyisen tautitilanteen kanssa. Soitot venyvät, karanteeniajat venyvät. Kuuluu tarinoita, että soittoa karanteenista tai eristyksestä ei koskaan tule. Mitä silloin tulisi tehdä? Jäänkö kotiin odottamaan vai rikonko tietoisesti eristystä, jonka rikkominen voi siis tulla arvioitavaksi vankeusrangaistuksella sanktioidulla rikkeellä?

Lainsäädäntömme on liian jäykkä nykytilanteeseen. Päätöksen karanteenista voi tehdä vain tartuntatautilääkäri. Miksi ihmeessä ei muut? Se, joka tekee minulle oiresoiton (eli kyselee vointia ja tsekkaa voidaanko minut päästää eristyksestä vapaalle) ei voi tehdä päätöstä samassa taloudessa henkilöistä, jota ei ole vielä määrätty karanteeniin, mutta on kotona hengannut jo yli viikon oireettomina.

Tämä ei ole Kymsoten syy. Sieltä olen saanut erinomaista palvelua. Lainsäädäntömme ei ole omikron-yhteensopiva. Karanteeni- ja eristysajat ovat myös yksiselitteisesti liian pitkiä. On kestämätöntä pitää sisällä (koronapositiivinen on siis eristyksessä eikä saa edes ulkoilla paitsi omalla pihalla) henkilöä, jonka korona oireet ovat tulleet ja menneet jo viikko sitten. Ajattelen, että varsinkin lapsille ja nuorille turha eristäminen on liian raskasta. Jäin miettimään, miten perustelisin viikon sisällä hengaamisen oireettomalle teinille?

Julkisuudessa keskustellaan karanteeniaikojen lyhentämisestä ja tämä on todella tärkeää tehdä nyt. Tanskassa palataan töihin 3 oireettoman päivän (tai max 10 päivän) jälkeen. Kun omikron tuntuu tulevan läpi ovista ja ikkunoista, on yhteiskunnan toimivuuden kannalta mielekästä rajata ylipitkät karanteeni- ja eristysajat tähän tautitilanteeseen sopivimmiksi varsinkin kun tiedämme, että tauti tarttuu jo ennen kuin henkilö saa oireita tai oireiden alkupäivinä.

Aika moni sairastaa minun laillani tämän taudin onneksi todella lievänä. Olen yrittänyt olla siitä kovasti kiitollinen. Olen kiitollinen myös rokotteista, jotka pehmensivät iskua. Olen huolissani siitä, miten terveydenhoitojärjestelmämme kestää tämän kaiken, arvelen, että muutamat tulevat viikot tulevat olemaan yhteiskunnalle raskaita. Tsemppiä sinulle, joka nyt kärvistelet kotona koronapositiivisen tuloksen saaneena. Tsekkaa ruokakauppojen kotiinkuljetuspalvelut, ne toimivat kuin unelma! Hansa-apteekkikin toimittaa kotiin. Tylsistymiseen suosittelen lautapelejä.

Uusi halli ei auta jos nuori ei liiku

Meillä on paljon nuoria, jotka eivät liiku. Meillä on paljon nuoria, jotka ovat ylipainoisia.

Nämä tiedot ovat viime vuoden hyvinvointikertomuksesta ja koskevat meidän 8-9-luokkalaisia:

  • 20% kokee heistä terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.
  • vain vähän reilut 25% harrastaa hengästyttävää liikuntaa max 1h viikossa – siis lähes 75% ei hengästy edes tuntia viikossa vapaa-ajalla!
  • Noin 18% on ylipainoisia.

Tästä usein vedetään se johtopäätös, että pitää rakentaa uusia halleja, vaikka jääkiekkoiluun, palloiluun ja noin. Olen eri mieltä. Nuori, joka ei liiku, ei lähde liikkeelle vaikka kaupunkiin rakennettaisiin uusi jäähalli tai joku uea monitoimihalli. Se kertaviikkoinen yleisöluistelu ei todennäköisesti muuta häntä kauhean aktiiviseksi uudessa jäähallissa jos hän ei mennyt yleisöluisteluun vanhassakaan eikä hän myöskään liity seuraan sen vuoksi, että pääsee treenaamaan uudessa hallissa. Minusta tämä on jotenkin köyhää ajattelua.

Nuori, joka ei liiku, tarvitsee matalan kynnyksen liikuntapaikkoja. Tuollaisen hallin kulut kaupungille ovat puolisen miljoonaa per halli per vuosi (ja kyllä, tämä on ravisteltu hihasta ja riippuu hallista mutta suuruusluokkaa se kuvaa). Kuntoportaat rakennettiin alle 0,1 miljoonalla ja niiden vuosittaiset hoitokulut ovat rippusia halleihin verrattuna.

Kalliiden hallien sijaan kaupungin kannattaa panostaa matalan kynnyksen liikuntapaikkoihin ja niiden on sijaittava lähellä nuoria. Näitä ovat skeittipuistot, uimahalliinkin pystyy menemään tosi matalalla kynnyksellä vaikka joo, se on juuri sellainen kallis halli, mutta liikuttaa nuorten lisäksi myös mummoja ja pappoja ja siksi siitä kannattaa maksaa. Kun näitä lukuja liikkumattomuudesta katsoo, tulee väkisinkin mieleen, että uimahalliin on rapakuntoisenkin nuoren helppo mennä ja siksi sen on syytä myös sijaita mahdollisimman lähellä tosi montaa nuorta. Koulun pihat kannustavat liikkumaan samoin ulkojäät talvella ja vaikka vieressä oleva hiihtolatu. Liikuntapaikkoja olisi oltava lähellä nuoria.

Saksassa on tosi upeita alakouluikäisille tarkoitettuja vähän hurjempia leikkipuistoja joka puolella. Ne kehittävät tasapainoa, ketteryyttä ja houkuttavat leikkiin ihan huomaamatta. Frisbeegolf on ainakin ulkoilua ja talvella voi pulkkailla ja kesällä pokettaa. Koulun parkourkerhoon on helppo mennä. Tätä kaikkea tarvitaan ja vain luovuus on rajana kun lähdetään miettimään mitä kaikkea oikeastaan voisimme tehdä niin että tulisi liikuttua ihan kuin huomaamatta.

Kun puhutaan liikkumattomista nuorista ei minusta usein ymmärretä millaisesta ryhmästä puhutaan. Moni aktiiviliikkujataustainen katsoo näiden nuorten tilannetta jotenkin ihan väärästä näkökulmasta ja puhuu liikuntaseurojen leikkauksien johtavan liikkumattomuuteen tai siihen että kun halleihin ei investoida, niin nuoret passivoituvat kotisohville.

Se ei mene ihan niin (ja kohta saan taas viestiä, että ihan turhaa vastakkainasettelua Kaisa – mutta kun on ihan turhaa keppihevostelua käyttää liikkumattomia nuoria hallirempan syynä). Meillä on joukko nuoria, jotka liikkuvat aktiivisesti seuroissa, joita vanhemmat tukevat, kuljettavat ja maksavat ja nuori on innostunut ja tämä kaikki on ihan tosi hienoa. Nämä nuoret tarvitsevat halleja – totta kai! Tällä hetkellä me vain teemme tässä kaupungissa tosi isoja rahallisia panostuksia näihin nuoriin ja halleihin jos lähes 75% yläkoulun 8-9-luokkalaisista ei hengästy edes tuntia viikossa. Tulee väkisin fiilis, että heillä ei ole paikkaa, jossa liikkua.

Meillä taitaa olla hirveästi nuoria, joiden vanhempien on vaikea motivoida heitä ulos ja liikkeelle kun käsi hamuaa pleikan ohjainta ja juuri siellä pelissä ovat kaikki kaveritkin. Uusi halli ei tälle nuorelle merkitse mitään – mutta naapurustoon talvella avattava ulkojää tai frisbeegolf-rata voi!

Tällainen 10vee tai 12vee tai 15vee tuskin (tai ainakaan uuden hallin perässä) liittyy mukaan aktiiviurheiluun ja on jo vähän liian vanhakin siihen, mutta ehkä lähtee kaverin perässä koulun jälkeen vanhan liikkasalin parkourkerhoon. Ajattelinkin, että yksi tyhmimmistä päätöksistä mitä olen itse ollut tekemässä, oli viime kaudella näiden lähiurheilupaikkojen lakkautus kun samalla ei pystytty pienentämään kallista halliverkkoa. Yhden kalliin hallin hinnalla olisi ylläpidetty kaikki lakautetut matalankynnyksen paikat, joita nyt yritetään tuupata kyläyhdistyksille ja muille aktiiveille. Kun usein kysytään, että mikä päätös jäi harmittamaan, niin se kyllä jäi.

Olen itse ollut liikkumaton nuori, siksi koen, että ymmärrän tällaisen nuoren sielunmaisemaa ihan tosi hyvin. Siksi luinkin niin ilolla ensi vuoden talousarviota. Liikuntapuolen rahat eivät ole suuret ja käsiinrapistuva halliverkko imee siitä leijonaosan. Silti siellä puhutaan matalan kynnyksen liikuntapaikoista, tasa-arvoisesta liikuntapaikkojen saavutettavuudesta, omatoimisen liikunnan edistämisestä, saavutettavuudesta ja liikuntaan aktivoimisesta. Tämän takana olen ihan täydellä sydämellä! Tervetuloa vuosi 2022, nämä ovat oikeita askelia liikkumattomuuden taklaamisessa.

Kouvola eteenpäin vai taaksepäin?

Huomenna sunnuntaina on tämän kaupungin kannalta hirveän tärkeä päivä. Juuri sinä päätät kuka päättää tämän kaupungin tulevaisuudesta. Katsotaanko taaksepäin vai eteenpäin?

Minua aina alkaa jurppia, kun näen, että jonkun tavoitteena on palata menneisyyden Kouvolaan. Eihän historiaan voi palata, kun maailma on muuttunut lukuisilla tavoin! Kun tehtaat ovat vähentyneet, työntekijöiden määrä pienentynyt ja pienenee, väestö vanhenee ja vähenee ja ilmastonmuutos vähintään nurkan takana, on älyllisesti aika köyhää yrittää palata aikaan ennen näitä ja lukuisia muita Kouvolaa ja maailmaa mullistaneita asioita.

Minusta tämä kaupunki menettää tosi paljon tulevaisuuden mahdollisuuksistaan, jos suurimmaksi tavoitteeksemme nousee menneisyyden tavoittelu. Toivon todella, että tulevalla valtuustolla on rohkeutta uudistaa Kouvolaa ja tavoitella kehitystä.

Minulla ja noilla menneisyys takaisin -ehdokkailla on ehkä kuitenkin yhteinen tavoite. Me kumpikin haluamme turvata parhaat mahdolliset palvelut kouvolalaisille. Keinomme vain ovat erilaiset. Toinen turvaa palveluita ripustautumalla vanhaan, minä uudistamalla nykyiset, jotta rahat riittävät nyt ja tulevaisuudessa.

Uskon, että myös ne ehdokkaat, jotka vaikka haluavat turvata viimeiseen asti nykyisen uimahalliverkon, pyörtävät päätöksensä kun näkevät sen kustannukset uuteen verrattuna. Kaiken vanhan peruskorjaaminen ja ylläpito on aika turkasen kallista. Melkein veikkaan myös, että kun tilastot lapsimäärän vähenemisestä lyödään eteen, niin halu pitää jokainen nykyinen koulu (peruskorjauksineen) tulee harkintaan.

Sitten on ne ehdokkaat, jotka rahoittavat koko nykyisen palveluverkon leikkaamalla elinvoimahömpän eli kinnot rrt:t ja kaiken tuollaisen soopan pois. Ongelma on mittakaavassa. Kun meidän peruspalvelut maksavat yli 600 miljoonaa euroa vuodessa ja elinvoimahömppäilyyn menee vaikka 15 miljoonaa (tämä on aika hatusta vedetty, mutta suuruusluokkaa se kuvannee), niin hömppä ei oikein riitä kaikkiin palveluihin.

Hömpän nollaaminen budjetista saattaa myös kostautua kun vaikka yritystä harkitsevat eivät saa aloittavan yrityksen neuvontaa ja yritys, sen tuomat verotulot ja työpaikat, jääkin perustamatta. Elinvoimahömppäily tuo meille rahaa, samoin kuin vaikka uusi energiatehokas uimahalli, jolla korvataan kaksi vanhaa ja säästetään henkilöstökuluissa.

Sunnuntaina sinä päätät kuka päättää. Jos haluat takaisin vanhoihin hyviin aikoihin, kannattaa varmaan ensin miettiä olivatko ne aidosti niin todella hyviä. En minä ainakaan haluaisi lapsiani oman lapsuuteni koululuokalle – meitä oli 33 oppilasta! Kaukana nyky-Kouvolasta. Toiseksi voi miettiä onko vanhojen aikojen tavoittelu kovin kestävä ratkaisu.

Sinä päätät kuka päättää. 2/3 ei ole vielä äänestänyt. Nappaa sunnuntaina naapuri ja naapurinnaapuri mukaan. Äänestäkää ihan jokainen. Tulevaisuuden puolesta!

Mistä tunnistaa yhteistyökykyisen ehdokkaan?

Tuntuu, että näissä vaaleissa miltei jokainen äänestäjä haluaa äänestää yhteistyökykyisiä ihmisiä valtuustoon. Juju onkin kai siinä, että miten lopulta tiedät kuka on yhteistyökykyinen ja kuka ei.

Minulla on perusvinkki, josta voit lähteä liikkeelle, kun mietit onko ehdokas yhteistyökykyinen. Jos hän suureen ääneen korostaa omia tekemisiään, luettelee tarkkaan saavutuksensa, niin hän todennäköisesti ei ole yhteistyökykyinen.

Jos ehdokkaan agendalla on lähinnä muiden tekemien virheiden esittely ja toisten dissaaminen, niin tämä on vinkki kakkonen, että yhteistyötaidot voi olla heikohkot.

Vaikein on tunnistaa ne tyypit, jotka itse luulevat olevansa kovinkin yhteistyökykyisiä, mutta todellisuudessa eivät ole sitä. Näitäkin nimittäin on. On tyyppejä, jotka epäröimättä heittävät kaverin bussin alle, kun tilanne tulee tai jotka eivät koskaan, ikinä tingi tuumaakaan jos joutuisivat samalla luopumaan omasta edusta. Tätähän yhteistyö on, että tulet vastaan toisen vuoksi, et heitä kaveria bussin alle vaan jeesaat ja otat mukaan siihen bussiin. Luovut tarvittaessa omasta mainevoitosta. Tämän ryhmän tunnistamiseen en oikein osaa sanoa muuta kuin, että jos tuntuu, että ehdokkaalla on aika iso ego, niin hän saattaa kuulua tähän jengiin.

Yhteistyökykyinen sanan voi helposti painaa mainokseen ja vaaliesitteeseen. Se ei kuitenkaan vielä tarkoita yhtään mitään. Äänestäjä, sinulla on valta ja vastuu. Äänestä yhteistyökykyisen ehdokkaan puolesta, jotta me saadaan tätä kaupunkia vietyä yhdessä eteenpäin ja palautettua uskoa kuntapolitiikkaan.

Päätöksenteko Kouvolassa voi olla paljon nykyistä parempaa

Kirjoitin kaupunginhallituskollega Jenny Hasun (Kesk) kanssa kaikesta, mikä meitä vaivaa kouvolalaisessa päätöksen teossa.

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Ja samaa voi varmasti moni Kouvolalainen todeta, jos on seurannut kaupungin kokouksia ja siellä käytäviä keskusteluja. Henkilöön menevät ja yksityiselämää koskevat asiat eivät kuuluu kokouksiin. Ei myöskään tahallinen väärinymmärtäminen, junttaaminen tai jurputtaminen. 

Epäonnistunut keskusteluilmapiiri Kouvolan päätöksentekoelimissä johti siihen, että kaupunginhallituksessa tehtiin yhteiset pelisäännöt. Viimeiset valtuuston kokoukset osoittavat, että pelisääntökeskustelu pitää ulottaa myös valtuuston työskentelyyn. 

Henkisen ilmapiirin parantaminen vaatii ihan jokaiselta keskusteluun osallistuvilta toimia. Suurimman vastuun tässä kantaa aina valtuuston puheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja valtuuston suurin ryhmä. Jokaisella heistä on oma roolinsa huolehtia siitä, että poliittinen valmistelu tapahtuu ja asiat eivät jää ns. roikkumaan ilmaan. Heidän on käytävä säännöllistä keskustelua poliittisten ryhmien kanssa. Heillä on oltava näppituntuma siitä, minkälaiset asiat muodostavat erityisiä kipukohtia ryhmille ja pyrittävä aktiivisesti etsimään ratkaisuja. 

Poliittisten puolueiden eli valtuustoryhmien työskentelyä on monen ryhmän kohdalla syytä jäntevöittää. Liian usein käy ilmi, että ryhmä ei ole keskustellut asiasta sisäisesti, vaikka aikaa olisi ollut kuukausia. Jos yhden ison ryhmän sisäinen keskustelu puuttuu, halvaannuttaa se poliittista päätöksentekoa ja yhteisymmärryksen etsimistä eri näkökulmien välillä. 

Valtuuston suurimman ryhmän tulee huolehtia, että ryhmäpuheenjohtajien kokouksia pidetään säännöllisesti ja että niissä aidosti neuvotellaan eikä vain todeta, että erimielisiä ollaan, vaan myös etsitään poliittisten ryhmien välille yhteisymmärrystä. Liian usein käy niin, että viralliseen päätöksentekoon tulee asiakokonaisuus, jota ei ole laisinkaan käsitelty poliittisesti. Kun pohjakeskustelu asiasta puuttuu, niin edessä on varmasti tunteja kestävä asian käsittely. 

Politiikassa tarvitaan ihmisiä, joilla on kompromissikykyä ja taitoja. Liian usein tuntuu siltä, että meillä puuttuu sekä taito, että halu kompromisseihin. Hetki sitten yhdessä sovittu ei kanna kokouksesta toiseen. Tämä sekä harmittaa, että turhauttaa. Olemme Suomen 11.suurin kaupunki, jonka poliittiset päättäjät tekevät päätöksiä satojen miljoonien eurojen vuosittaisesta budjetista. Silti poliittista päätöksentekoa leimaa harrastelijamaisuus ainakin siltä osin, että päätöksentekoa ei saada etenemään ryhmien sisällä ja välillä ja tämä näkyy tempoilevana päätöksentekoa ja jopa huonona käytöksenä. Tämä vähentää aivan aiheellisesti kaupunkilaisten uskoa poliittisiin päättäjiin. 

Tulevalle valtuustolle on valmiina jo Perlaconin selvitys talouden tasapainottamiseksi, kouluverkkoselvitys ja uimahalliselvitys. Osittain näitä on jo käytäntöön pantu, mutta jokaiseen myös palataan. Tässä työssä mitataan sekä, valtuuston- että kaupunginhallituksen puheenjohtajan taito. 

Jenny Hasu (kesk.)

Kaisa Spies (vihr.)

kaupunginhallituksen jäsenet