Kirjoitin kaupunginhallituskollega Jenny Hasun (Kesk) kanssa kaikesta, mikä meitä vaivaa kouvolalaisessa päätöksen teossa.

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Ja samaa voi varmasti moni Kouvolalainen todeta, jos on seurannut kaupungin kokouksia ja siellä käytäviä keskusteluja. Henkilöön menevät ja yksityiselämää koskevat asiat eivät kuuluu kokouksiin. Ei myöskään tahallinen väärinymmärtäminen, junttaaminen tai jurputtaminen. 

Epäonnistunut keskusteluilmapiiri Kouvolan päätöksentekoelimissä johti siihen, että kaupunginhallituksessa tehtiin yhteiset pelisäännöt. Viimeiset valtuuston kokoukset osoittavat, että pelisääntökeskustelu pitää ulottaa myös valtuuston työskentelyyn. 

Henkisen ilmapiirin parantaminen vaatii ihan jokaiselta keskusteluun osallistuvilta toimia. Suurimman vastuun tässä kantaa aina valtuuston puheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja valtuuston suurin ryhmä. Jokaisella heistä on oma roolinsa huolehtia siitä, että poliittinen valmistelu tapahtuu ja asiat eivät jää ns. roikkumaan ilmaan. Heidän on käytävä säännöllistä keskustelua poliittisten ryhmien kanssa. Heillä on oltava näppituntuma siitä, minkälaiset asiat muodostavat erityisiä kipukohtia ryhmille ja pyrittävä aktiivisesti etsimään ratkaisuja. 

Poliittisten puolueiden eli valtuustoryhmien työskentelyä on monen ryhmän kohdalla syytä jäntevöittää. Liian usein käy ilmi, että ryhmä ei ole keskustellut asiasta sisäisesti, vaikka aikaa olisi ollut kuukausia. Jos yhden ison ryhmän sisäinen keskustelu puuttuu, halvaannuttaa se poliittista päätöksentekoa ja yhteisymmärryksen etsimistä eri näkökulmien välillä. 

Valtuuston suurimman ryhmän tulee huolehtia, että ryhmäpuheenjohtajien kokouksia pidetään säännöllisesti ja että niissä aidosti neuvotellaan eikä vain todeta, että erimielisiä ollaan, vaan myös etsitään poliittisten ryhmien välille yhteisymmärrystä. Liian usein käy niin, että viralliseen päätöksentekoon tulee asiakokonaisuus, jota ei ole laisinkaan käsitelty poliittisesti. Kun pohjakeskustelu asiasta puuttuu, niin edessä on varmasti tunteja kestävä asian käsittely. 

Politiikassa tarvitaan ihmisiä, joilla on kompromissikykyä ja taitoja. Liian usein tuntuu siltä, että meillä puuttuu sekä taito, että halu kompromisseihin. Hetki sitten yhdessä sovittu ei kanna kokouksesta toiseen. Tämä sekä harmittaa, että turhauttaa. Olemme Suomen 11.suurin kaupunki, jonka poliittiset päättäjät tekevät päätöksiä satojen miljoonien eurojen vuosittaisesta budjetista. Silti poliittista päätöksentekoa leimaa harrastelijamaisuus ainakin siltä osin, että päätöksentekoa ei saada etenemään ryhmien sisällä ja välillä ja tämä näkyy tempoilevana päätöksentekoa ja jopa huonona käytöksenä. Tämä vähentää aivan aiheellisesti kaupunkilaisten uskoa poliittisiin päättäjiin. 

Tulevalle valtuustolle on valmiina jo Perlaconin selvitys talouden tasapainottamiseksi, kouluverkkoselvitys ja uimahalliselvitys. Osittain näitä on jo käytäntöön pantu, mutta jokaiseen myös palataan. Tässä työssä mitataan sekä, valtuuston- että kaupunginhallituksen puheenjohtajan taito. 

Jenny Hasu (kesk.)

Kaisa Spies (vihr.)

kaupunginhallituksen jäsenet