Lahti ja Lpr pelaa liigaa, Kouvola on divarissa
Kateellinen. Kateellinen. Kateellinen. Hirveän kateellinen, oli päällimmäinen fiiis, kun katsoin Helsingin rautatieaseman mainosbanneria junasta astuessani vähän ennen joulua.
Tunti Lahteen, kaksi Lappeenrantaan, luki mainoksessa. Ja Kouvola siinä välissä! Ja meidän halvat asunnot, teki mieli huutaa jokaiselle asemalla olevalle. Tulkaa meille. Olin hirveän kateellinen, mutta mainos oli todella onnistunut. Hyvä Lappeenranta, hyvä Lahti, juuri noin minäkin olisin tehnyt.
Päätavoitteeni koko sen ajan kun olen kuntapolitiikkaa tehnyt, on ollut saada Kouvola pääkaupunkiseudun imuun. Sieltä meille asukkaita, veronmaksajia, lapsia kouluihin ja yrittäjiä. Sieltä elinvoimaa. Tätä olen tavoitellut vuosia.
Juuri siksi mainos oli niin nerokas. Se oli paikassa, jossa junaa käyttävät liikkuvat, jossa ihmiset menevät töihin. Ehkä he huomaavat, että voivat hienoisella junamatkan pidentämisellä saavuttaa paljon hyvää elämäänsä, vaikka huomattavasti edullisemman asunnon, jolloin rahaa jää joko parempaan asumiseen tai muuhun käyttöön – matkusteluun tai harrastuksiin ja arki voi silti olla kaikin puolin toimivaa.
Kouvolan iso ongelma on, että ihmiset eivät tiedä missä se sijaitsee. Joillain Kouvola ja Kokkola menevät sekaisin – sikäli aika iso ongelma Kouvolalle, että Kokkola sijaitsee lähemmäs 6 tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, kun Kouvolasta pääsee puolessatoista tunnissa junalla pääkaupunkiin.
Olisi hirveän tärkeää kirkastaa kuvaa Kouvolan sijainnista. Olemme tosi lähellä. Tästä syystä tykkäsin Kouvolan ”Itä-Helsinki” -mainoksista ennen asuntomessuja, se korosti sijaintiamme ja siinä pelattiin hyvin fiilistekijöillä.
Juuri kun olin ehtinyt toipua joulukuistesta kateuskohtauksesta, avasin Hesarin kylkiäisenä tulleen isosti promotun Maailma 2020 erikoislehden. Ja kukas se siellä mainostikaan – no Lahti tietysti – aukeaman mainoksella Euroopan ympäristöpääkaupunki -statuksellaan.
Mainos ei ollut ihan aseman bannerin veroinen tehokkuudessaan, mutta sen tavoitteet olivatkin ihan toisenlaisia. Nyt pelattiin sijainnin sijaan imagolla. Haluttiin rakentaa kuvaa edelläkävijäkaupungista. Modernista, kehittyvästä ja tulevaisuuteen katsovasta paikasta asua ja elää. Kuka nyt ei sellaisessa kaupungissa haluaisi asua.
Tämän jälkeen minuun iski itsesääli. Voi prkl, mitä minä Kouvolassa vuosikausia oikein hommaan kun mitään ei tapahdu. Pelaamme divarissa näiden muiden kaupunkien pelatessa liigaa. Miksi en pääse kehittämään tätä kaupunkia ja viemään asioita eteenpäin? Miksi kaikki aika menee hirvittäviin velloviin taisteluihin talouden suossa? Taisteluun, joka kylvää epäluuloa poliittisten ryhmien välille, epäuskoa kaupunkilaisissa poliittisiin päättäjiin ja ihan järjetöntä turhautumista siihen, että koskaan saamme kaupungin talouden rakenteellisesti tasapainoon – menot vastaamaan tuloja – ja meille jäisi sen jälkeen aikaa kehittää tätä paikkaa paremmaksi, panostaa elinvoimaan, tavoitella parempaa tulevaisuutta nykyisen kurjistumisen sijaan.
Pääsin itsesäälin yli. Yleensä pääsen aika nopeasti, sillä en ole masentuvaa tyyppiä vaan pikemmin tulevaisuuteen uskova ja ratkaisuja hakeva.
Hyväksyn sen, että tällä valtuustokaudella päätavoite on varmaan vaan saattaa kaupungin talous jotakuinkin tolpilleen. Tämä valtuustokausi kestää kevääseen 2021. Toivon, että jengi, joka kuntavaaleissa huhtikuussa 2021 valitaan viemään tätä kaupunkia eteenpäin, pääsee aloittamaan tilanteessa, jossa he voivat kohdistaa pääenergian tulevaisuuden rakentamiseen ja kehittämiseen. Minä voin olla se kakkapää, joka joutuu tekemään talouden kannalta ne ikävät, mutta välttämättömät päätökset.
Niin kauan kuin hangoittelemme vastaan ja kieltäydymme saattamasta kaupungin taloutta tolpilleen, pelaamme auttamatta divarissa Lahden ja Lappeenrannan pelatessa liigaa. Talouden niistäminen, jatkuva säästäminen vie kaiken energian ja halvaannuttaa kehittämisen ja kyvyn katsoa tulevaisuuteen.
Toivon, että vielä koittaa päivä, jolloin astun junasta Helsingin rautatieasemalla ja näen suuren bannerin, jossa lukee – niin mitä siinä oikein lukeekaan?
Puolitoista tuntia Kouvolaan.
Kouvola – Itä-Helsingissä parasta arkea.
Kouvola – puolitoista tuntia ja tuplasti neliöitä.
Tunti ja muutama minsa kotiin. Kouvola. [No joo, tämä vasta itäradan jälkeen]
Mitä muuta kirjoitamme banneriin?
KAISA SPIES 
Hei Kaisa!
Vantaalla me kävimme läpi tuon hirveän nälkäkuurin (saman konsultin neuvoilla) vuosina 2013-1016 – kaikesta niistettiin ja velkaa maksettiin pois 200 miljoonaa, se oli hirveää ja repivää – vaan nyt kaupunki kasvaa, talous vahvistuu ja voidaan suunnitella jo vaikka mitä hienoja investointejakin.
Olen Kouvolasta kotoisin ja niin symppaan tilannetta siellä.
Pitäisi saada sellaista koulutustarjontaa, että kaupunkiin tulisi lisää nuoria.
Jos Kiinan kauppa ei onnistunutkaan, niin miten olisi Venäjä-yhteistyö?
Kouvolasta lienee vain kaksi tuntia Pietariin?
No, neuvoja on helppo ulkoa heitellä, vaikeampi toteuttaa,
Tsemppiä, malttia ja viisautta Kouvolalle, jospa se siitä tokenee!
TykkääTykkää