Miksi Kouvolan talous sakkaa – Laesterän Kouvola-raportin kiinnostavimmat pointit

Luin eilen iltalukemisiksi Eero Laesterän raportin Kouvolasta. Tässä minusta kiinnostavimmat nostot. Lainaan aika suoraan, osa tiivistetty tai koottu omin sanoin.

Tausta – kuntaliitos:
❗️ Liitoskuntien talous 10v sitten: Elimäen, Kouvolan ja Valkealan taseissa ei ollut kattamatonta alijäämää, Jaalaan sitä oli tullut vuonna 2008.
Anjalankosken ja Kuusankosken taseet olivat raskaat – kummallakin oli taseessa alijäämää ainakin kuudelta edelliseltä vuodelta ja Kuusankosken alijäämä eur/asukas alkoi hipoa nykyisen kriisikunnan rajoja. Erityisesti Valkealan tase oli vahva, sillä oli vain vähän velkaa ja vahva kassa.


❗️ Uutta Kouvolaa hyvitettiin kuntaliitoksesta maksamalla sille kolmen vuoden ajan yhdistymisavustusta. On todennäköistä, että yhdistymisavustus pikemminkin ainakin osittain vahvisti kaupungin palvelurakenteita kuin kevensi niitä. Avustuksen vuoksi ei siis ollut niin tarpeellista keventää palveluverkkoja.


❗️ Muuttuneen maailman mutta osin myös omien
päätösten vuoksi riittävää sopeutumista ei saatu aikaan, vaikka kaupunki kiistattomasti myös vähensi työntekijöiden määrää.

Nykytilanne:


❗️ Tällä hetkellä keskitytään perustelemaan sitä, miksi ei ole tehty ja miksi ei voida tehdä.
Kaupunkilaiset eivät käydyn keskustelun perusteella tunnista todellista tilannetta.
❗️ Palvelurakenteiden säilyttämistä ei voida perustella kaupunginosien ”kuolemisilla”, koska asukasluku eri taajamissa on alentunut vuodesta 2010 vuoteen 2017 dramaattisesti nykyisenkin hyvin pullean palvelurakenteen aikana.
❗️ Kolmen veroprosenttiyksikön nousu riittää rahoittamaan palvelut ja niiden kasvun vuoteen 2024. – Jos siis ei vähennetä palveluita on tehtävä huikea veronkorotus.

Mihin Kouvolassa kuluu rahaa?
❗️Kaupunki avustaa paljon yrityksiä ja yhteisöjä. Kaupunki järjestää moninkertaisesti maakunnallisia palveluita ja moninkertaisesti omia palvelujaan. Vapaa aikatoimen palveluita kuuluu järjestämisvastuunkin perusteella tarjota kuntalaisille, mutta Kouvolassa tarjonta on moninkertainen erityisesti tuloihin nähden.
❗️ Hyvin laajat palveluverkot varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa, vapaa-aika- ja liikuntapalveluissa ja maakunnallisissa palveluissa.
❗️ Avustuksiin (esim. seurat, yhdistykset, korkeakoulut, markkinointi, kulttuuriavustukset) kuluu rahaa enemmän kuin muualla. Yhteensä lähes 18 miljoonaa euroa.

Mihin meillä ei kulu erityisen paljon rahaa:
❗️ Ei korkea organisaatio (pomoportaita ei siis erityisen paljon), ei liian leveä organisaatio (ei erityisen paljon pomoja, hallintoa) – organisaatiossa on kuitenkin tarve uudistukselle
ainakin toimialojen siiloutumisen poisto, ehkä siirtyminen palvelumallin mukaiseen organisointiin. Tiivistää voidaan vielä ainakin 20 henkilötyövuotta hallinnosta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s