Kouvolan kärkipoliitikot päättivät joukolla teilata vihreiden Juha Huhtalan tänään Kouvolan Sanomissa. Syytökset oman egon pönkittämisestä, luottamuksen menettämisestä ja yhteispelin puutteesta olivat vastaus Huhtalan ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkosen yhteiskirjoitukseen lehdessä aiemmin. Kirjoituksessaan Juha Huhtala ja Krista Mikkonen vaativat suurten puolueiden puheenjohtajia ottamaan kantaa itärataan. He halusivat sitä kautta saada vahvaa tukea hankkeelle ja viedä hanketta eteenpäin. Orpon, Sipilän ja Rinteen sijaan kirjoitukseen vastasivat Kouvolan kaupunginhallituksen ja valtuuston varapuheenjohtajakaarti sekä Ville Kaunisto.

En muista vuosiin lukeneeni Kouvolan Sanomien lukijalta palstalta yhtä henkilöön menevää ja syyttelevää kirjoitusta. Joukolla ja titteleiden turvin päätettiin teilata yksittäinen kuntapoliitikko.

Kirjoituksessa syytetään vain Huhtalaa (ei toista kirjoittajaa Mikkosta) poliittisten irtopisteiden napsimisesta. Itärataan liittyviä lukijalta-juttuja on kirjoitettu viime aikoina lukuisia. Itsekin olen blogissani kirjoittanut siitä useaan otteeseen. Koskaan en ole saanut samanlaista saavillista niskaani. Kukaan – ei edes Juha Huhtala – voi omia tätä megaluokan hanketta itselleen. Kirjoittajien pelko on turha ja samalla koko kirjoitukselta putoaa kärki.

Politiikan tekemisen tavat ovat erilaisia. Toinen vaikuttaa taustalla, toinen viestii aktiivisemmin ja vaikuttaa julkisuuden kautta. Olemme ihmisinäkin erilaisia. Sen kuitenkin tiedän, että kirjoittajien valitsema henkilöön käyvä ja ilkeilevä toimintatapa ei koskaan ole Juha Huhtalan tapa tehdä politiikkaa, kuten ei myöskään kenenkään muun Kouvolan vihreän päättäjän.

Olisin kovin toivonut, että kirjoittajat olisivat halunneet ennen kirjoitustaan keskustella siitä, mistä kenkä puristaa. Vain käymällä dialogia voimme ymmärtää toisiamme paremmin ja pyrkiä parempaan yhteispeliin. Hyvää yhteispeliä ei osoita, että yksi joukkueesta jyrätään jos hänen koetaan toimineen jotenkin väärin. Olisi ollut yhteiskeskustelun, ei julkisen teilaamisen paikka.

Ehkä kirjoittajat eivät ymmärrä, miten voimakasta asetta joukolla käyttävät. Näin vahva reagointi yksittäiseen yleisönosastokirjoitukseen, saattaa herättää mietteitä muissa kirjoittajissa: uskallanko kirjoittaa enää lainkaan? Jos asioita jää nostamatta keskusteluun pelon vuoksi, on Kouvolan keskustelukulttuuri saamassa todella suuren kolauksen.