Itäradan vaikutuksia on selvitettävä

2018_05_14_Kaisa_Spies_0078 (1).jpg

Kouvola havittelee nopeaa itärataa – siis ratayhteyttä Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan. Sen jälkeen ei tarvitsisi kierrellä Lahden kautta ja Kouvola – Helsinki-Vantaan lentokenttä yhteys olisi alle 40 minuuttia. Helsingin keskustaan pääsisi alle tunnissa. Rata hyödyttää koko Itä-Suomea ja nopeuttaa yhteyden Kuopiosta tai Joensuusta Helsinkiin 3 tuntiin. Itäradan vaikutusalueella asuu lähes miljoona suomalaista. Monen liikkuminen helpottuu ja hankkeen tukena on kaikki itäisen Suomen maakuntaliitot. Kymenlaakson liittokin tukee hanketta. Ainakin tavallaan.

 

Kymenlaakso on oma erityistapauksensa maakuntien joukossa. Meille havitellaan kolmea ratahanketta. Itärataa Kouvolan kautta, rantarataa luomaan  junayhteys Kotkaan ja Haminaan sekä Kotka-Kouvola välille kaksoisraidetta. Kaksoisraide on ykkösprioriteetti, mutta sen jälkeen mielipiteet hajaantuvat: rantarataa himoitaan etelässä ja itärataa Kouvolassa.

 

Puhukaa yhdellä äänellä ratahankkeista, evästettiin Vihreiden kansanedustajien kesäkokouksessa Kouvolassa. Ymmärrän hyvin, että asialla on riskinsä jos maakunnasta tulee useampaa erilaista viestiä eduskuntaan ja hallitukseen. Pitäisi puhua yhdellä äänellä, mutta mitä hanketta viedään eteenpäin?

 

Maakuntakaavaluonnoksessa rantarata on saanut vahvemman kaavamerkinnän kuin itärata. Rantarata on merkitty merkinnällä ”päärata ohjeellinen”. Sillä osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän uuden pääradan ohjeellinen sijainti. Itärata on kaavassa merkinnällä ”raideliikenteen yhteystarve”, mikä tarkoittaa mahdollista ratayhteyttä jonka toteuttamiseen liittyy huomattavaa epävarmuutta.

 

Tiiviisti:

rantarata = merkittävä valtakunnallisesti

itärata = mahdollinen mutta epävarma

 

Tästä käytiin maakuntahallituksessa keskustelua. Minun lähtökohtani oli, että itäratamerkintää on muutettava. Se ei kuitenkaan käy sormia napsauttamalla. Itäradan kaavamerkintä jää valjulksi, koska hankkeesta ei ole tehty rataselvitystä. Jos rataselvitys tehdään, on sen jälkeen mahdollista muuttaa itäratamerkintä painavammaksi. Kaavojen piirtely kun on aika eksaktia, lain säätelemää touhua.

 

Mitä siis nyt? Keskeistä on lobata liikennevirasto käynnistämään rataselvitys, jotta saadaan selville millaisia vaikutuksia ratayhteydellä olisi. Kymenlaakson liitto on mukana selvityksessä mikäli se käynnistetään. Peukku tälle.

 

Vanha rataselvitys on jo kymmenen vuoden takaa ja se on tehty täysin eri näkökulmasta. Siinä pointtina oli tutkia Helsinki-Pietari yhteysvälin järjestämistä eri ratavaihtoehdoilla (siinäkin muuten itärata on useita satoja miljoonia rantarataa edullisempi, just saying….). Nyt näkökulmaa on vähintäänkin laajennettava ja tarkasteltava eri ratavaihtoehtojen vaikutuksia koko itäiseen Suomeen.

 

Ratahanke siis etenee vasta kun selvitys on tehty. Sitä ennen asiasta ei oikein kannata taittaa peistä Kymenlaaksossa. Mutta kun selvitys on käsissämme, on minusta Kymenlaaksonliitolla valinnan paikka. Joko itärata tai rantarata on priorisoitava. On mietittävä mikä hyödyttää maakuntaa eniten. Minkä toteutuminen on realistisinta?

 

Vaikuttaa siltä, että eduskunnasta ainakin joukko Vihreitä kansanedustajia haluaa hoputtaa Liikennevirastoa käynnistämään selvityksen. Myös itärata saa monelta edustajalta tukea. Liikenneviraston kimpussa ovat myös Kouvola ja lukuisa joukko itäisen Suomen kaupunkeja, elinkeinoelämää sekä maakuntien liittoja. Kaikilla on samaa asiaa: rataselvitys on tehtävä.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s