Kouvola tarvitsee nykyaikaisia koulurakennuksia

Hei just sinä! Haluaisin kertoa sulle ihan erityisestä koulusta. Kävit varmaan aika samanlaista koulua kuin minä ehkä joskus 80- tai 90-luvulla? Sellaista, jossa oli oma luokka ja jokaisella oma pulpetti ja ope opetti sitä omaa ryhmää. Ovi oli kiinni. Oliko sun koulussa sellaista? Aika samanlainen koulu oli periaatteessa jo 1900-luvun alussa. Ajattele!

 

Kun lapseni aloitti ekaluokan pari vuotta sitten, minusta tuntui kouluesittelyssä kuin olisin palannut lapsuuteeni. Ympäristö ei ole muuttunut, pedagogiikka onneksi on. Tässä se ongelma piilee. Pedagogiikka on muuttunut paljonkin, mutta oppilaat istuvat käytännössä aika samanlaisissa tiloissa kuin (iso)isovanhempansa.

 

Tämä alakoulu jossa kävin, ei ollut yhtään samanlainen. Se oli jaettu soluihin ja joka solussa oli noin 80 oppilasta, esim. ykköset, kolmoset ja kutoset yhdessä jengissä.  Aina parittomat tai parilliset luokat yhdessä. Solun keskellä oli avoin alue, vähän sellainen amfiteatterimainen pyöreä lava, jota katsomo ympäröi puolikaaressa. Se oli solun keskus. Tästä tila jakaantui neljään keskustoriin yhdistyvään tilaan. Jokaisella neljästä tilasta oli oma tarkoitus. Oli matikan tila, äikän alue ja niin edelleen. Oli verhoilla suljettava hiljainen lukunurkka, projektitilaa, säkkituoleja ja erilaisia jakkaroita. Jotkut oppilaat virittelivät vihreän maton ja kävivät sen päälle pötköttämään. Pulpetteja oli vaan ihan muutama – ajattele 80 oppilaalle! Koko solu oli avointa, toisiinsa yhdistyvää tilaa.

IMG_20180227_211430 (1).jpg

Solussa oppilaat tekivät heille annettuja tehtäviä. Isommat tutoroivat pienempiä ja opelle sai mennä aina kun oma homma ei edennyt. Opettaja ei mennyt häiritsemään oppilaiden omaa työskentelyä. Tilan sai pääasiassa valita itse. ”Millaista täällä on opettaa?” kysäisin. ”Ihanaa”, vastasi opettaja ensisanoikseen. Uskon sen.

 

Tämä koulu on montessoripedagogiikan ympärille rakennettu Lappeenrannan Pontuksen koulu. Se on avattu viime syksynä ja hakee vielä vähän muotoaan. Koulu on kuitenkin selvästi onnistunut ja opettajat innostuneita. Oppilas oppii koulussa vastuunottoa omasta oppimisestaan, tiimitaitoja, auttamista ja mikä tärkeintä toivottavasti innostuu oppimaan. Tottakai tätä kaikkea voi tehdä normikoulussakin, mutta tämä tila on rakennettu juuri näitä pedagogisia tavoitteita varten.

 

Koululla on selkeästi oma pedagoginen ajatus ja rehtori toimii koulun pedagogisena johtajana. Rakennus on suunniteltu tukemaan nykyisiä oppimiskäsityksiä. Ensin oli reksi ja pedagoginen ajatus, sen ympärille tehtiin koulu.

IMG_20180227_205505

 

Olisiko tämä jotain sellaista mitä Kouvolaan voisimme ajatella? Kun meidän vanheneva rakennuskantamme huutaa korjaustarvetta, voisimmeko lähteä kehittämään aivan uudenlaisia kouluja? No aivan todella voimme! Pontuksen kouluun oli yhdistetty neljä alakoulua sekä kaksi päiväkotia. Hurjan rohkea ratkaisu. Koulu toimii lähialueensa sydämenä ja tarjota upeita tilojaan käyttöön kouluajan jälkeen. Jos tilaa päästään hyödyntämään täysillä, hyödyttä se isosti koko aluetta ja kaikkia lähiympäristön toimijoita.

 

Ja sanoinko jo, että koululla on aivan upea pieni omatoimikirjasto, jonka lainausmäärät ovat kasvaneet hurjasti? Lukutaito on kaiken oppimisen kova ydin, talon kivijalka. Jos se jää heikoksi, jää oppiminen kovin huteralle pohjalle. Tulevaisuuden kouluun kuuluu kunnon kirjasto, joka houkuttaa lukemaan.

 

Jos Lappeenrannassa pystyttiin tekemään näin hieno ja innostava koulu, pystytään samaan ihan varmasti meilläkin. Rohkeutta ja suuria visioita suunnitteluun, pedagogiikka edellä Kouvolan kouluja kehittämään!

valk_logo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s