Repoveden kävijämäärä on miltei liian suuri
Lähes aina kun Kouvolaa mainostetaan, nostetaan esiin Repoveden kansallispuisto. Jylhällä erämaaluonnolla, kaakkureilla, riippusillalla ja Repoveden vesistöillä halutaan tavoittaa matkailijoita ja luoda kuvaa Kouvolasta kiinnostavana, monipuolisena kaupunkina. Minäkin päädyin kuvaamaan eduskuntavaalien mainoskuvat juuri Repovedellä.
Kun Repoveden kansallispuisto avattiin vuonna 2003 sen infrastruktuuri – pitkospuut, polut, huussit, taukopaikat ja muu mitoitettiin 30 000 vuosittaiselle kävijlle. Viime vuonna kävijöitä oli noin 150 000 ja tästä vuodesta ennakoidaan vilkkaampaa kuin koskaan. Monen kävijän tuntuma on että kansallispuistomme on ruuhkainen.
Repovesi on kävijätiheydeltään Suomen suurin kansallispuisto. Kun Helsingin kupeessa sijaitsevassa Nuuksiossa käy ihmisiä hieman alle 6 200 kävijää/km2/v, vierailee Repovedellä 9900.
Juuri meidän kouvolalaisten on tunnistettava erityinen vastuu kansallispuistomme suojelemiseksi. On vastuutonta suruttomasti mainostaa luonnonläheisyyttä ja ainutlaatuista aluetta, jos ei samalla mietitä sen tulevaisuutta kestävästi. Nykyinen infrastruktuuri ei kestä kovin suurta kävijämäärän lisäystä – eivätkä kestä kävijätkään. Kun huussit haisevat, riippusilta ja lossi ruuhkautuvat ja poluilla on enemmän porukkaa kuin keskustan kävelykadulla, niin luontoelämys kärsii pahasti.
Näkökulmana Kouvolassa ei tulisikaan olla miten Repovedelle saadaan yhä enemmän kävijöitä. Jos euroja halutaan, on mietittävä miten nykyiset kävijät jättävät enemmän rahaa Kouvolaan. Tämäkin on tehtävä kestävästi ja kansallispuistoa kunnioittaen, mieluummin pyrittävä ohjaamaan kävijöitä kansallispuistosta kaupunkiin palveluihin.
Repovesi ei kestä kovin suuria ryhmiä kerralla. Jos useampi bussillinen ajaa peräkanaa viemään koko koulun, firman henkilöstön tai vaikka suuren yhdistyksen luontoon, on kyseessä puiston kestävyyden ja muiden kävijöiden viihtyvyyden kannalta aivan liian suuri ryhmä. Olisi loistavaa, jos koulut voisivat suunnitella retket luokka kerrallaan. Luonto-oppaat arvioivat 25 henkilön ryhmän olevan jo melko suuri.
Nykyisistä kolmesta sisääntulosta on Lapinsalmi ylivoimaisesti ruuhkaisin. Kävijöitä on saatava jakaantumaan laajemmalle alueelle. Esimerkiksi toista kertaa kansallispuistossa vierailevat kannattaa houkutella tulemaan kansallispuistoon muista sisääntuloista. Erityinen väestöpaine kohdistuu Lapinsalmen poluille. Ne on pidettävä kunnossa. Kansallispuisto on ahdas erityisesti viikonloppuisin. Jos julkinen liikenne veisi retkeilijöitä myös kesälla arkisin, hillitsisi se painetta osaltaan.
On meidän kouvolalaisten tehtävä pitää huolta Repoveden kansalispuistosta. Kunnioitetaan alueen luontoa ja turvataan sen kestävä käyttö.
KAISA SPIES 
Repovedestä on tehty se kaikkien ”pururata” johon yritetään saada kaikki kaupunkilaiset nauttimaan luonnosta, vaikka ei siitä mitään tajutakkaan. Se kun on nyt hit ja pop. Kävijöiden siirto lapinsalmelta muille sisäänkäynneille pilaa loputkin. Elukat joita puiston alueella oli ennen, on poistuneet jne. Talvisin niitä alueelle palaa, kun ihmisiä on vähemmän. Luonto-arvoilla ei ole mitään merkitystä. Alue pilataan liialla kävijämäärällä, jos ei saada aikaan opastusta ja valvontaa. Tässäpä on mietittävää, metsahallitukselle ja monelle muullekin. Kaisa Spies, voisi paneutua asiaan vähän syvemminkin ja toimia….. Otsikossa on virhe, ei miltei liian suuri, vaan aivan liian suuri.
TykkääTykkää