Räyhäävä politikointi on ajan henki, mutta se tarvitsee vastavoimaa
Viisi vuotta sitten kuntavaalien jälkeen olo oli kuin olisi heitetty kylmään veteen. Minut oli juuri valittu Kouvolassa Vihreiden kaupunginvaltuutetuksi, mutta minulla ei ollut mitään käsitystä mitä se oikeastaan käytännössä olisi. Tiesin, että haluan pyrkiä olemaan hyvä kaupunginvaltuutettu, mutta miten sellainen voi olla?
Tuolloin Vihreät koulutti uusia valtuutettujaan yhteisessä koulutuspäivässä. Puhumassa oli joensuulainen kokenut kaupunginvaltuutettu Krista Mikkonen. Kristan puhuessa omat pomppuilevat ajatukset selkiintyivät ja järjestäytyivät. Tiesin, miten haluan kaupunginvaltuutettuna toimia. Haluan toimia ihan kuin Krista. Perehdyn asioihin vahvasti, olen valmis neuvottelemaan, kompromisseihin ja yhteistyöhön. Toimin järkevästi ja johdonmukaisesti, keskustelen ja argumentoin. Olen tyyni ja rauhallinen (tässä on tekemistä, mutta yritän kovasti). Joku päivä minutkin halutaan mukaan tärkeimpiin päättäviin paikkoihin siitä huolimatta että olen Vihreä. Ihan kuin Krista.
Näin ajattelin viisi vuotta sitten, mutta mitä sen jälkeen tapahtui?
Krista valittiin eduskuntaan ja aika pian eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Nyt Krista Mikkonen on ehdolla puolueen puheenjohtajaksi. Minä olen opetellut kuntapolitiikkaa, rauhallisuutta ja perehtynyt huolella kaikkeen. Olen keskustellut ja ennen kaikkea kuunnellut erimielisiä. Kuukausi sitten sain kuntavaaleissa neljänneksi eniten ääniä Kouvolassa ja näyttää siltä, että valtuuston lisäksi pääsen mukaan vaikuttamaan erittäin merkittäville paikoille. Kristaa kannatti seurata.
Myös Vihreiden puolueena kannattaa seurata Kristaa. Tässä ajassa, joka on musta-valkoinen ja jossa kärkkäimmät ja ärsyttävimmät tuntuvat menestyvän, jossa kovaäänisin ja yksinkertaistavin pärjää, tarvitaan vastavoimaa. Tarvitaan argumentointia ja vahvaa yhteiskunnallista ymmärrystä. Voittaako räyhä, räyhempi vai räyhäävin? Ei, vaan räyhöistä erottuu rakentavin – se on muiden vastavoima. Tarvitaan malttia, lujuutta ja tyyneyttä. Draaman ja dramatiikan sijaan haluan keskustelutaitoa ja kykyä etsiä kompromisseja.
En millään jaksaisi yhtään huutavaa puheenjohtajatenttiä, jossa eri puolueiden puheenjohtajat käyttäytyvät kuin luokan pahimmat häiriköt. En halua räyhäävää, pikavoittoja etsivää halpaa oppositiopolitiikkaa, vaan rakentavaa politiikkaa jossa ollaan valmiina hallitusvastuuseen. En hyväksy, että koko ajan haetaan sitä mikä meitä tässä maassa eläviä erottaa sen sijaan, että etsittäisiin yhdistäviä asioita.
Ennen kaikkea haluan Vihreistä koko maan puolueen. Meillä on annettavaa tälle maalle, meitä tarvitaan. Siksi Krista.
Vihreiden puheenjohtajan äänestävät puolueen jäsenet. Pääset mukaan liittymällä jäseneksi 15.5. mennessä.
KAISA SPIES 
Juuri näin kuten Kaisa kirjoittaa. Ihmeen lyhyellä pinnalla varustettuja ihmisiä valtuustoissa istuu. Meillä Vihreillä taitaa olla yksi tärkeä tehtävä viedä sovinnollisuuden kulttuuria päätöksentekoon. Itse uskon, että asioista voi olla eri mieltä sopuisasti, malttiaan menettämättä ja ääntään korottamatta.
Kiitos Kaisa kun nostat näitä asioita esille.
TykkääTykkää