Miksi työnteko ei aina kannata?
Suomessa on järjestelmä joka kannustaa pysymään työttömänä ansiosidonnaisen päivärahakauden. Tänä aikana työn tekeminen ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää.
Kun suhteellisen hyväpalkkaisesta työstä jää ansiosidonnaiselle päivärahalle, säilyy elintaso melkein samanlaisena kuin aiemmin. Toimeentulo ei ole suurin ongelma. Stressaavampaa on ajatus siitä, mistä uusi työ hankitaan. Saako sitä? Kuinka monta kymmentä hakemusta oikein täytyy lähettää? Miksi joka paikkaan on niin pirusti hakijoita?
Kannustinloukussa
Kuukausien jälkeen tärppää. Alkaa uusi työ Helsingissä. Palkka on pienempi kuin aiemmassa työssä, mutta eihän palkka ole maailman merkityksellisin asia. Sitten tulevat muut kulut. Tarvitaan junalippu noin 530 euroa kuukaudessa. Lasten päiväkotimaksut ovat noin 500 euroa.
Työttömänä ollessa raha riitti elämiseen. Nyt tuntuu, että on taloudellisesti tiukempaa. Kummallisella tilanteella on nimi: kannustinloukku. Työn tekeminen ei ole taloudellisesti järkevää.
Työnantaja ei kykene joustavuuteen työajoissa eikä etätyömahdollisuutta ole. Perheen vanhemman ajasta työpäivään kuluu noin 12 tuntia. Eikä työn tekeminen kannata taloudellisesti ansiosidonnaiseen päivärahakauteen verrattuna.
On helppo miettiä, että jos tätä jaksaa vajaan vuoden, voi taas jäädä kahdeksi vuodeksi kotiin. Tulotaso paranee ja lapset saavat vanhempansa takaisin.
Järjestelmä on pöljä. Minkälainen yhteiskunta saa työnteon tuntumaan järjettömältä?
Etätyö kannustaa työntekoon
Tilannetta helpottaisi mahdollisuus tehdä etätyötä. Minusta työnteolla on merkitystä, ei työnteon paikalla. Jos työ on mahdollista järjestää etätyönä tai edes laskea junamatkat työajaksi, miksi näin ei tehdä? On vaik
ea ymmärtää kun vain ykskantaan todetaan, että etätyö ei ole mahdollista.
Etätyö hyödyttää sekä työnantajaa että työntekijää. Tyytyväinen työntekijä on tehokkaampi ja tuottavampi. Työnantaja säästää pääkaupunkiseudun huikaisevan kalliissa liiketilakustannuksissa kun pienempi toimistotila riittää. Etätyön tulee olla mahdollista kaikissa työssä, joissa sitä pystytään järkevästi hyödyntämään. Moderni teknologia on kuin tehty etätyötä varten.
Etätyön avulla uusia asukkaita
Etätyön suosiminen hyödyttäisi erityisesti Kouvolaa ja koko Kymenlaaksoa. Se on mahdollisuus saada ruuhkaiselta ja asuinkustannuksiltaan kalliilta pääkaupunkiseudulta koulutettuja, tietotyötä tekeviä muuttajia. Kymenlaakson liiton tulee ottaa aktiivisesti kantaa etätyön kehittämisen puolesta. Etätyön pitää olla myös ammattiliittojen, erityisesti korkeastikoulutettujen työntekijöiden liittojen asialistalla.
Kannustinloukut ovat kiperä ongelma, josta on puhuttu ainakin parikymmentä vuotta. Etätyön lisäämisen kautta pystytään purkamaan sitä osaa kannustinloukusta, joka johtuu matkakustannusten aiheuttamista lisäkustannuksista työttömän palatessa työelämään.
Kuntapäättäjänä minua hirvittää järjestelmä, joka houkuttelee kuntalaisia jäämään kotiin töihin menon sijaan. Työnteon pitää aina olla kannattavaa. Kotisohva ei saa olla taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto.
KAISA SPIES 
Hyvin kirjoitettu ja olen samaa mieltä. Seuraavassa oma näkemykseni asiasta:
1. Esimiehen pitää osata johtaa etätyöläisiä ja ymmärtää kokonaisuus.
Mikäli esimies ei itse usko etätyön toimivuuteen, on vaikea saada häntä luottamaan järjestelyyn. Eli esimiehen on saatava koulutus ja opittava itse tehokkaaksi etätyöläiseksi. Vain silloin luottamus malliin syntyy.
2. Jokaisen etätyöntekijän lähiesimies on etätyöntekijä itse
Tämä on monelle työntekijälle vaikea ymmärtää, koska koko meidän järjestelmä ajaa aivan toisenlaista ajattelumallia. Etätyöntekijä on aina vastuussa omasta tekemisestään ja koskaan ei voi sanoa, että koska minua ei käsketty tekemään jotain.
3. Etätyössä työpäivä ei ole ”alkaa tuolloin ja loppuu tuolloin” -päivä.
Etätyössä työpäivän määritelmä muuttuu joustavaksi. Ensiksi on unohdettava käsite normityöpäivä klo 8-16. Tällaista ei enää ole. Etätyöpäivä on päivä, jossa etukäteen määritelty määrä tehtäviä saadaan suoritettua. Jokainen etätyöntekijä määrittele tehtävät itse ja hyväksyttää ne esimiehellään. Toiseksi, etätyöpäivä sisältää aina n-määrän keskeytyksiä, mutta ne eivät ole huono asia, päinvastoin. Ne voivat olla erittäin hyvä asia, koska ne monesti nopeuttavat tehtävien suorittamista. Mutta, huonoasia ne ovat silloin, jos pelataan vanhalla työpäivän käsitteellä.
4. Etätyö edellyttää selkeää tehtävien määrittelyä
Tämä on ehkä se kaikista kinkkisin. Ensinnäkin esimiehen on kyettävä antamaan selkeät tavoitteet ja suoritettavat kokonaisuudet, joista etätyöntekijä pystyy määrittelemään itselleen tehtävät sille tasolle, että jokaisestä päivästä tulee toteuttamisen näkökulmasta selkeä. Tehtävien on oltava sellaisia, että niitä mahtuu samalle päivälle useampia tai maksimissaan muutaman päivän mittaisia. Tehtävät eivät voi oikeastaan olla tätä pitempiä, sillä niiden johtaminen heikkenee dramaattisesti. Etätyöntekijä ei pysty enää johtamaan itseään, koska tehtävään sisältyvä työ ei ole enää käsityskyvyn rajoissa. Esimies ei pysty enää johtamaan etätyöntekijää, koska tehtävä on epämääräinen köntti tekemistä ja riski epäonnistumiseen kasvaa merkittävästi.
5. Etätyö ei sovi kaikille
Etätyöntekeminen vaatii vahvaa itsensä johtamisen kykyä ja erinomaista keskittymiskykyä. Koska pääpaino on itsemääritellyissä tehtävissä ja tavoitteellisessa tekemisessä, tulee tekijän pystyä luotsaamaan itsensä onnistuneesti maaliin kaikissa tilanteissa. Ja koska päivä sisältää paljon distraktioita, on tekijän kyettävä näkemään maali ja etenemään sinne määrätietoisesti. Samalla on hänen on myös nähtävä, mitkä keskeytyksistä ovat tärkeitä suorituskyvyn maksimoimiseksi. Esimies ei nimittäin ole luotsaamassa vieressä.
Eli etätyöntekeminen ei ole mikään helppo kuvio. Se vaatii paljon tekijältään sekä sen johtamiselta, jotta se on toimivaa ja tehokasta. Onnistuessaan se johtaa menestykseen, epäonnistuessaan se johtaa huonoon työilmapiiriin ja jatkuvaan alisuoriutumiseen.
TykkääLiked by 1 henkilö
Erinomainen kommentti! Olen samaa mieltä monessa kohtaa, erityisesti esimiehen taito/halu johtaa etätyötä tekevää on olennaista työn onnistumiselle.
Minusta tavoitteellinen tekeminen ja itsemääritellyt tehtävät kuuluvat monen tietotyötä tekevän arkeen, tehdään työtä sitten etänä tai toimistossa. Tällöin johtamisessa on sama ongelma oli kyseessä sitten lähi- tai etätyöntekijä. Työntekoa ei ole pilkottu selkeisiin kokonaisuuksiin, joiden etenemistä seurataan. Näkisin tämän siis erityisesti johtamisen ongelmana, en välttämättä juuri etätyöhön kuuluvana ongelmana. Vaikka päivät kuluisivat näennäisen tehokkaasti työpaikalla, voi työn tekeminen olla todellisuudessa alisuoriutumista.
Olen kuullut etätyöntekijöiltä kommentteja, että olipa ihana jäädä kotiin, kun sai kerrankin rauhassa keskittyä tehtävään työhön. Keskeytykset kuuluvat avokonttoriarkeen, jolloin työn tekeminen kotona saattaa olla jopa rauhallisempaa.
Kouvolaan on perustettu etätyöntekijöitä(kin) varten keskustaan toimitila Viiraamo, josta työntekijä voi vuokrata itselleen oman työtilan. Tämä sopii niille etäilijöille, jotka eivät voi/halua tehdä työtä omassa kodissaan. Paikka perustettiin juuri etätyötä tekevien tarpeiden kartoituksen perusteella. Voikin ajatella, että sen kautta saattaa joillekin olla helpompi hallita etätyöntekemistä, luoda itselleen työajat ja siirtymät työpaikalle.
TykkääTykkää