Voiko lakia rikkoa?

Päivi Räsäsen mukaan kristitty joutuu joskus pohtimaan mitä tehdä, jos kristinusko ja laki ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Varmasti samanlaista kamppailua käyvät islaminuskoiset, eläinsuojelijat,  ihmisoikeusaktivistit ja ihan tavalliset ihmiset.

Historiaa opiskelleena minulle on itsestään selvää, että huonoa lakia voi rikkoa. Mielestäni jokaisella on jopa moraalinen velvollisuus rikkoa huonoja lakeja vastaan. Lakia, joka käskee tuhoamaan tai sortamaan jotain ihmisryhmää ei saa noudattaa. Vielä 60-luvun Yhdysvalloissa tummaihoisten liikkumista rajoitettiin ja heille osoitettiin omat kirjastonsa, yliopistonsa ja paikkansa bussissa. Homoseksuaalisuus oli kriminalisoitu Suomessa vuoteen 1971 asti. Lukion historian tunneilla opiskelijat miettivät usein, miksi keskitysleireillä toimivat natsit menivät mukaan juutalaisten tuhoamiseen, vaikka toisaalta he vain toteuttivat saamiaan käskyjä.

Huonot lait eivät ole historian menneisyyttä, ne ovat jokaisen yhteiskunnan arkipäivää. Homoseksuaalisuus on edelleen kriminalisoitu 77 maassa. Vain aika näyttää, mitkä nykyisistä laeistamme eivät ole tulevaisuuden maailmassa eettisesti hyväksyttäviä.  Tuntuuko parinkymmenen vuoden päästä oudolta, että vuonna 2013 kaikki ihmiset eivät saaneet mennä naimisiin tai että miljoonia villieläimiä pidettiin turkkinsa vuoksi pienissä häkeissä täysin luonnottomissa oloissa?

Räsäselle kristinusko on ylin moraalinormisto.  Minun on mahdoton pitää uskontoa ylimpänä moraaliauktoriteettina. Sen sijaan kansainvälisesti laajasti hyväksytystä ihmisoikeuksien julistuksesta olisi sellaiseksi.  Mikään laki ei saa olla ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa. Ihmisoikeudet turvaavat elämän perusedellytykset ihan jokaiselle. Jokaisella on oikeus koulutukseen, työhön, uskontoon tai uskonnottomuuteen ja moneen muuhun.  Ihmisoikeuksien julistus on 30 artiklaa oikeuksia, joilla turvataan ihmisarvoinen elämä. Suomikin on hyväksynyt julistuksen yhdessä käytännössä kaikkien maailman valtioiden kanssa.
Kouvolassa käydään keskustelua ihmisoikeuskeskustelua monikulttuurisuuskeskus Saagan muodossa. Joidenkin mielestä Saagassa tuetaan uskontoa, joka heidän mielestään on väkivallan ja naisten alistamisen uskonto, Islam. Nämä valtuutetut ihmettelevät, miksi kaupungin rahoista tuetaan uskontoa, joka sotii länsimaisia arvojamme vastaan.

Olen käynyt Saagassa kaksi kertaa, mutta kuullut siitä sitäkin enemmän maahanmuuttajilta itseltään. Saagassa tehdään vapaaehtoistyötä monikulttuurisen Kouvolan puolesta. Saaga on paikka, johon maahanmuuttajanuoret menevät istumaan, tapaamaan muita, opiskelemaan ja vaikka mitä muuta. Saaga voi olla juuri se paikka, johon kotiin vahvasti sidottu maahanmuuttajaäiti voi mennä.

Saaga kasvattaa myös meitä tavallisia kouvolalaisia. Itse kävin Saagassa rasisminvastaisella viikolla tutustumassa pakolaisen tiehen kotimaastaan Suomeen. Kaikki valtuutetut kutsuttiin paikalle, mutta minä taisin olla ainoita, jotka pääsivät osallistumaan. Voi kun kaikki olisivat päässeet, sillä havainnollisesti esitelty pakolaisen raskas matka olisi voinut avartaa myös Kouvolan Sanomien palstoilla kirjoittelevia.

Keneltä on pois se, että Saagassa toimii islaminuskoisten rukoustila? Islamin uskoon kuuluvat päivittäiset rukoushetket. Tiedän omista islaminuskoisista opiskelijoistani, että rukoilla voi missä vain: pukuhuoneessa, keittiössä tai eteisessä. Minusta on kuitenkin kiva ajatus, että pukuhuoneen sijaan muslimi voi käydä joskus rukoilemassa myös asiallisemmassa paikassa. Tämä tekee Kouvolasta paremman paikan asua myös islaminuskoiselle.

Kouluni eläkkeelle jäänyt uskonnon opettaja suunnittelee ryhtyvänsä Saagan vapaaehtoiseksi auttamaan nuoria läksyjen tekemisessä. Saaga onkin paljon enemmän kuin ”Islam-keskus”, joksi se on vääristellen esitelty. Saagassa käy useiden uskontojen edustajia ja uskonnottomia. Vapaaehtoisten työ Saagan pyörittämisessä ei ole helppoa ja rahat ovat tiukassa. Lehdissä esitetty vääristelevät kommentointi tekee työstä vielä raskaampaa. Olisi hienoa ja Kouvolan kaupunki tekisi vahvemmin yhteistyötä Saagan vapaaehtoisten kanssa. Koska maahanmuuttotoimiston aukioloajat ovat varsin rajatut, voisi maahanmuuttajille tarjota neuvontapalveluita luontevasti myös Saagassa. 


Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus:

One Comment on “Voiko lakia rikkoa?

  1. Olen varma että ällöttävän Tuija Braxin (vihr) oikeusministerinä voimaan ajamat tutkinnan ja urkinnan pakkokeinolait tuntuvat parinkymmenen vuoden kuluttua ihmisistä suorastaan ihmisoikeusrikollisilta.
    Valitettavasti eräät totalitaristisuuteen taipuvaiset puolueryhmät, kuten stalinistis-ekofasistiset, ovat olleet valmiita tukemaan Tuija Braxia ja hänen fasistisia tavoitteitaan.

    Samoin olen varma, että parinkymmenen vuoden kuluttua tuntuu ihmisistä suorastaan ihmisoikeusrikollisilta jotkut niistä lakiesityksistä, joita äärifeministiset toimijat ovat näinä päivinä saaneet lävitse ja ehdottavat säädettäviksi, koskien etuoikeuksia heille, mielivaltaisia tulkintoja muka raiskauksiksi ja kammottavia sananvapauden rajoituksia.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s