Miten lukioverkkopäätös meni niinkuin meni?

Viime aikoina olen tuntenut – paremman sanan puuttuessa – riittämättömyyttä. En ota henkilökohtaisena tappiona lukioratkaisua, se olisi naurettavaa, mutta olen äärimmäisen pahoillani kummankin keskustalukion puolesta. Lisäksi koko Kouvolan lukiokoulutuksen tulevaisuus mietityttää.

Valtuustossa päätettiin maanantaina kahden Kouvolan suosituimman lukion yhdistämisestä ja puolityhjien maaseutulukioiden säilyttämisestä. Päätös ei perustunut asiantuntijatietoon eikä lukiomaailman tuntemukseen. Päätös oli kerrassaan pöljä.
Valtuuston kokouksen jälkeen lähdimme mökille ja täällä olen istuskellut laiturilla ja miettinyt, mitä olisi pitänyt tehdä paremmin. Miksi parhaat argumentit eivät maanantaina riittäneet?
Valmistauduin lukioverkkopäätökseen hyvissä ajoin talvella. Kuulostelin valtuutettujen henkilökohtaisia kantoja, jotka moni auliisti kertoi. Tällöin asia tuntui menevän hyvin, olin useiden kanssa samoilla linjoilla. Hallituksen iltakoulussa helmikuussa kuului ensi kertaa vahvoja soraääniä, mutta koska yhdistin ne lähinnä keskustaan ja perussuomalaisiin, en ajatellut niiden koskaan pääsevän enemmistöön.
Valtuuston koulutuksessa maaliskuun hujakoilla kuulin kahvitaukokeskustelussa persujen, vasemmiston ja keskustan kehittävän omaa lukiomalliaan. Pyysin saada tietooni heidän keskustelujaan ja olinkin alussa mukana sähköpostikeskustelussa. Saatuani tietooni heidän alustavan linjauksensa, eli keskustalukioiden yhdistämisen, pidin sitä niin – jälleen paremman sanan puuttuessa – erikoisena että en voinut ikinä kuvitella sille mitään elämisen mahdollisuuksia.
Tässä vaiheessa kirjoitin vihreiden lukiolinjauksen ja tarkistutin sen virkamiehillä (kiitos kiltti Veikko Niemi, joka olet vastannut lukuisiin lukiokysymyksiini ja toimittanut hurjan määrän tilastotietoa). Tiedotin vihreiden lukiokannan persuille, vasemmistolle ja keskustalle ja toivoin heidän järkiintyvän.
Toukokuussa kävin henkilökohtaisia keskusteluja ja viestien vaihtoja monien valtuutettujen kanssa. Tarkoitukseni oli alusta pitäen argumentoida vain tilastoilla, koulumaailman tuntemuksella ja asiantuntijatiedolla. Kuulin monia kummallisia argumentteja, joita pyrin kumoamaan faktoihin perustuen ja mihin en osannut vastata hain lisätietoa virkamiehiltä. Tässä vaiheessa alkoi tuntua, että moni valtuutettu oli päättänyt kantansa, eikä se ollut muutettavissa millään argumentilla. Kävimme laajaa sähköpostikeskustelua lautakunnan-, hallituksen- ja muutamien valtuuston jäsenten välillä. Asiaan ei enää suhtauduttu lukioratkaisuna vaan päätöksestä oli tullut aluepoliittinen.
Lautakunnan lukioverkkopäätös oli yllätys, vaikka tiesinkin perus+vas+kepu-linjauksesta. Päätöksen jälkeen kävi ilmi, että linjausta oli valmisteltu salassa ja monelle puolueelle se tuli aivan puun takaa. Tämä herätti närää ryhmäpuheenjohtajien kokouksessa toukokuussa ja keskusteltiin laajasti toimintatavoista.
Voin vain kuvitella millainen yllätys lautakunnan päätös oli virkamiehille. He saivat eteensä täysin valmistautumattomina aivan odottamattoman lukioratkaisun, johon heidän piti toimittaa laskelmat ja vaikutusten arvioinnit kahdessa hätäisessä viikossa. Olikohan keskustalukion yhdistämistä tavoitelleiden ajatuksenakin pitää mallinsa salassa, jotta virkamiehet eivät ehtisi laskea kunnolla se seurauksia? Miksi he muuten olisivat olleet asiasta pari kuukautta aika hissukseen?
Ryhmäpäätöksien kanssa viivyteltiin viime metreille asti ja lukioverkko jäi kiinni demarien kannasta. Demarit tekivät asiasta tiukan ryhmäpäätöksen: kaikki kannattavat keskustalukioiden yhdistämistä. Hieman hämmästelin tiukkaa kantaa, kun pari viikkoa sitten päätettäessä 115 miljoonan sairaalainvestoinnista, ryhmäpäätöstä ei tehty.
SDP:n Ryhmäpäätös oli ratkaiseva ja valtuuston kokous pelkkää marttakerhoa. Keskustelimme viisi ja puolituntia ja minä pidin ryhmäpuheenvuoromme mallia kuusi. Olin kirjoittanut ensi tosi kiukkuisen ja halveksivan puheenvuoron, sitten lievensin sitä vaihe vaiheelta, kunnes sain aikaiseksi puheen joka perustui faktoihin ja diplomaattisuuteen. Mikään ei kuitenkaan auttanut. Äänestyksen jälkeen päätettiin yhdistää keskustalukiot.
Ja tätä sitten mietin nyt laiturilla: mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Ja tunnen riittämättömyyttä ja harmittelen keskustalukioitten puolesta. Pari päivää annan vielä ajatusten kiertää lukioissa, sitten lopetan ja mietin vaikka uusia perunoita, uimista, hiekkakakkuja ja autan lasta uittamaan venettä järvellä.

6 Comments on “Miten lukioverkkopäätös meni niinkuin meni?

  1. Kiitos asiallisesta ja kaikin puolin järkevästä kirjoituksesta! Itse kirjoitin tänä keväänä ylioppilaaksi Lyseon lukiosta ja olen tyrmistynyt tästä päätöksestä… En ihmettele enää nuorten usein niin pessimististä suhtautumista politiikkaan, ja alan itsekin kyllästyä näihin tunarointeihin.
    Vaikka lukioiden yhdistäminen ei minun elämääni todennäköisesti juurikaan vaikuta, saavat keskustan lukioiden nykyiset ja tulevat oppilaat, opettajat ja muu henkilökunta kaiken myöytätuntoni ja tukeni.
    Jaksamista ja mieltä rauhoittavaa kesän jatkoa!

    Tykkää

  2. Itsellenikin jäi se mielikuva, että lukioiden yhdistämispäätös oli päätetty ajaa läpi joka tapauksessa, ja asioita pidettiin salassa, eikä järkipuhe ketään kiinnostanut. Näin meidän äänestämämme kaupunginvaltuutetut tekivät asiassa niin kaupunkilaisten tahdon vastaisesti ja tekivät asiasta aluepolitiikkaa, eivätkä järkevää ja vastuullista päätöstentekoa. Mahtavaa.

    Tykkää

  3. Harmi, että laiturilla joudut miettimään tuota farssia, joka on kuin Hölmölän tarinoista konsanaan.
    Minua kouvolalaisena veronmaksajana kiinnostaisi tietää, miten minun rahojani tuossa nyt säästetään.
    En ole missään nähnyt todellisia euroja.

    On mitä tyhmintä tehdä päätöksiä jollain 2-3 vuoden haitarilla.
    ”Katsotaanpa taas 2014-2015, mitäs Inksan ja Elimäen lukioihin silloin kuuluu!”
    Eikö muka väestörekisteri ja muut tilastot apuna voida haarukoida pikkasen pitemmälle?

    Jos jossain lukiossa 20 uutta oppilasta riittää lukion säilyttämiseksi, on kyllä outoa, että sillä kustannuksella paras lukio typistetään ja vielä siirretään fyysisesti toisiin tiloihin.
    Miksei 20 hengen ryhmää tuoda Lyskaan sieltä maalta?!

    (Tosin ihmettelen myös erinäisiä remontteja, joita tehdään suin päin myös kaikkiin vasaran alla oleviin kiinteistöihin!
    Esimerkkinä Inksan lukio, jonne noin vuosi sitten tehtiin todella kattava ilmanvaihtoremontti – ei varmaan ollut aivan ilmainen!)
    Ei päätä eikä häntää.

    Kävin itse aikanani Yhteiskoulun lukion ja jos nyt pitäisi saavuttaa peruskoulun päättärin keskiarvoksi noin 9, en silloin olisi päässyt 8,5 ka:lla.
    Tuskin minulla olisi ollut varaa eikä haluakaan matkustaa jonnekin Inksaan.

    Olisikohan minusta tullut 70-lukulainen syrjäytynyt nuori?!

    Aurinkoa laiturille!

    toivottelee
    Yhteiskoulun lukiolainen vm. xx

    Tykkää

  4. Kummallistahan tämä on… Kyllä jokaiselle valtuutetulle toimitettiin väestötilastot ja jos niitä vilkaisi, niin huomasi, että Elimäen lukion ympärillä ei kovin montaa lukioikäistä ole kymmenen vuoden päästä.

    Maaseudun lukioihin kaivattiin työrauhaa ja mahdollisuutta kehittää opetusta, mutta olen kanssasi samoilla linjoilla: tässä taloustilanteessa, jolloin lukioverkosta on säästettävä yli miljoona, tulemme parin vuoden välein tarkastelemaan lukioverkkoa uudestaan.

    Keskustalukion keskiarvoraja noussee melko korkeaksi. Tämä on tosi huono juttu varsinkin niille pojille (ja tietty tytöillekin), joita yläkoulun päättyessä kiinnostaa kaikki muu paitsi koulunkäynti ja jotka kuitenkin lukion aikana osoittautuvat hyviksi opiskelijoiksi. Jotenkin en jaksa uskoa heidän lähtevät lukioon Elimäelle.

    Tykkää

  5. Kyllästy vaan politiikan tunareihin, mutta ajattele se vaikka niin, että ryhdyt itse ensi kerralla ehdokkaaksi tai pakotat jonkun järkevän mukaan. 🙂

    Tykkää

  6. Pitkällä tähtäimellä tämäkin yhdistäminen on hyvä ratkaisu, vaikka se nyt tulikin tehtyä aika vääristä syistä. Kyllä Kouvolan keskustassa on syytä kyetä toimimaan yhtenä lukiona, ei siellä mitään korttelikohtaisia lähilukioita tarvita.

    Koska tiedän, että myöhemminkin ajettuna tämä yhdistäminen kohtaisi vastustusta ja viivytystaistelua, pidän oikeastaan hyvänä että se nyt räväytettiin pöydälle ja vieläpä lävitse, niin on nyt sitten jo turhemmat rutinat päästy kuulemaan yhdistämistä vastaan. Kun päätös yhdistämisestä on nyt tehty ja vaikka tulemme näkemään viivytystaistelua, on nyt kuitenkin onnekkaan todennäköistä että esimerkiksi viiden vuoden kuluttua nämä kaksi Kouvolan keskustan nykyistä korttelikohtaista lukiota on sitten saatu lopullisesti yhdistetyksi -säästöäkin siitä kertyy- emmekä siis sitä pidempään joudu sietämään kitisijöiden joutavaa rutinaa keskustalukioiden pitämiseksi irrallaan toisistaan. Kitinä ja rutina nimittäin on aina väistämätöntä, niin paljon on kaikenlaisia pöhköjä mukana paikallispolitiikassa.

    Lisäksi on kohtalon ivaa ja hyvä asia että keskustalukioiden kitinää synnyttävä yhdistäminen on nyt päätetty nimenomaan persujen ja vassareiden äänin: Persulit ja vassarit ja heidän kaltaisensa luontaisesti änkyrät ovat niitä, jotka normaalitilanteessa viivyttäisivät ja räkyttäisivät yhdistämispäätöstä vastaan. Yleensä aivan joutavin syin, kuten änkyröiltä tuleekin odottaa. Nyt he ovat itse poistaneet itsensä tämän yhdistämisen vastustamisen yhtälöstä, kun vielä änkyrämpiä päämääriä ajaessaan menivät äänestämään tämän yhdistämisen puolesta. He eivät nyt voi kitistä eikä rutista omaa päätöstään vastaan, vai näemmekö senkin kummallisuuden että persulit, vassarit ym änkyrät tekevät valitukset tästäkin päätöksestä 🙂

    Tämä kannanottoni ei tietenkään ole suinkaan Anjalankosken ja Elimäen lukion puolesta. Heh heh. Päinvastoin, luotan siihen että aika hoitaa niiden osalta tehtävänsä ja muutaman vuoden kuluttua ne ovat loppuneet. Jos ei muuhun niin oppilaiden puuttumiseen. On se hankala pitää pystyssä pikku lukiota jossa on enää vain opettajia – oppilaat ovat jo karanneet muihin paikkohin.
    On niin persulimaista ja änkyrämäistä ylipäänsäkin lähteä kannattamaan sellaista nyt valtuustossa voimaan äänestyksellä pantua suunnitelmaa (eli pikkulukioiden tekohengitys) jolla ei ole käytännössä elinmahdollisuuksia. Hengissäpysyminen nimittäin ei onnistu vain sillä että valtuuston enemmistö äänestää annettavaksi tekohengitystä. Odotan näiden potilaiden kuolevan…. 🙂

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s