Eka kerta

Ensimmäinen valtuustokokous oli viime maanantaina. Jännitti, mutta hyvällä tavalla.

Valtuuston kokous alkaa kahvittelulla, joka on paitsi viimeisten taistelusuunnitelmien hiomisen myös sosiaalisen seuranpidon areena. Tapasin ihmisiä, kättelin, hymyilin, kättelin, hymyilin ja juttelin. Taivasteltiin Veturin kahvilan vesilasillisen hintaa. Kuuntelin lievästi pikkutuhmia juttuja, joihin tyydyin vain hymyilemään vähän vaivaantuneena. Mukavia ihmisiä, mielenkiintoisiakin ja ystävällisiä. Menin kyllä vähän sekaisin yli kuusikymppisissä miehissä, heitä oli paljon.

Kouvolan kaupungintalo on oikeastaan tosi hieno, ajattelin. On mukava kokoustaa kaupungintalon juhlavissa puitteissa. Valtuustossa on 59 kaupunginvaltuutettua ja jokaisella on oma nimikoitu paikkansa valtuustosalissa. Paikkajärjestys tuntuu olevan monelle mysteeri, mutta jonkinmoisena yleissääntönä on, että pienet puolueet on viskattu takapenkkiin. Siellä istun minäkin. Eduskunnassa kokeneemmat istuvat edempänä, mutta Kouvolan valtuustoon tämä ei tunnu pätevän.

Ihastuttava Ensio Töttö piti vanhimpana valtuutettuna avauspuheen ja johti puhetta valtuuston puheenjohtajan valitsemiseen asti. Jokaisen paikalla on mikrofoni ja systeemi, jossa on muutama äänestykseen sekä puheenvuorojen pyytämiseen tarvittava nappula. Keskityin kovin nappuloiden logiikan ymmärtämiseen ja luulenkin päässeeni niistä perille.

Ritva kiristi minut puhumaan ensimmäisessä kokouksessa, mikä oli varmasti ihan hyvä. Esitin ehdokasta Kymenlaakson liiton edustajainkokoukseen. Ritva itse aloitti vauhdikkaasti: hän oli kannustamanani kirjoittanut aloitteen Kuusankosken teatterin vuokrien tarkistamiseksi ja kyseli asioista muutenkin aktiivisesti. Minä tyydyin seurailemaan tilannetta, mutta päätin, että seuraavalla kerralla tapahtuu enemmän.

Kokous oli enemmänkin seremoniallinen ja vahvisti aiemmin sovittuja asioita. Seuraavalla kerralla ryhdytään tositoimiin. Minulla on pari ajatusta hautumassa kokousta varten. Yksi liittyy Imatralla käytössä olevaan neuvolamalliin, jossa perhetyöntekijöitä lisäämällä on saatu vähennettyä lastensuojelun menoja. Olisi aika huippua soveltaa samaa mallia Kouvolaan. Katsotaan miten käy!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s