Talous kuntoon ja kestävämmäksi


Viimeaikaisista kommenteista päätellen Kouvolan talouden parantaminen tuntuu mahdottomalta. Kukaan ei ole valmis tinkimään palveluista eikä veroja ei saa korottaa. Korkeintaan katuvalot voi sammuttaa hieman aikaisemmin. 
Reipasotteinen kaupunginjohtaja räväytti pakan sekaisin ja esitti muun muassa seuraavia toimia: uimahallin sulkeminen, useiden neuvoloiden ja terveysasemien lakkauttaminen, maksulliset harjoitusvuorot nuorille, Kouvola-lisästä luopuminen, kahden kirjaston sulkeminen ja niin edelleen. Onko talouden tasapainottaminen mahdotonta ilman näin dramaattisia palvelujen leikkauksia? Mitä muuta voidaan tehdä?
Viime vuosikymmenen aikana suuryritykset ovat vähentäneet väkeään kaikkialla Suomessa. Henkilöstömääräänsä ovat kasvattaneet pk-yritykset. Hyväksytään tämä. Suurhankkeiden sijaan tulee elinkeinopolitiikassa keskittyä pohtimaan, miten pk-yritykset työllistäisivät lisää ihmisiä Kouvolassa.
Kouvolan yritysilmapiiri on erilaisissa tutkimuksissa todettu heikoksi. Lisätään yrittäjien ja kuntapäättäjien välistä yhteydenpitoa. Kunnan täytyy tietää, mitä yrittäjät ajattelevat ja yrittäjien tulee olla perillä kaupungin päätöksenteosta jo päätösten ollessa suunnitteluasteella. Tiivis yhteydenpito ei maksa mitään, tarvitaan vain viitseliäisyyttä. 
Säästetään, mutta järkevästi. Ei säästetä palveluista, joissa säästöt aiheuttavat enemmän kustannuksia tulevaisuudessa. Jos koulutuspuolella säästetään miljoona, mutta nuorten lisääntynyt pahoinvointi nostaa kustannuksia sosiaalipuolella kahdella miljoonalla, ei ole säästetty yhtään. On vain lisätty inhimillistä kärsimystä.  Mietitään seurauksia loppuun asti ennen jokaista säästöpäätöstä.
Panostetaan ennaltaehkäisyyn.  Jos tuetaan perheitä ja kuunnellaan lapsia silloin kun ongelmat ovat pieniä, säästetään kalliissa erityisen tuen palveluissa. Ennaltaehkäisevää työtä tekevät neuvolat, koulut ja päiväkodit. Ei tingitä niistä.
Ei päästetä yhtään nuorta putoamaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Kuten kaikki ennaltaehkäisevä työ, tämä on ensisijaisesti inhimillistä toimintaa ja vasta toissijaisesti taloudellisesti järkevää. Syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Kuinka paljon ennalta ehkäisevää toimintaa voidaan rahoittaa pelastamalla vaikka vain yksi nuori?
Me kuntalaiset haluamme palvelumme. Ollaan siis valmiita maksamaan niistä. Viime hädässä kunnallisveron korottaminen on kestävämpää taloudenpitoa kuin lainanotto peruspalveluiden maksamiseksi. 
Kuntataloutta voi kohentaa myös jokainen kuntalainen. Ostetaan aina ensisijaisesti paikallisten yrittäjien tuotteita. Näin rahat jäävät omaan kuntaan työllistämään kuntalaisia. Tämä osataan Pohjanmaalla. Miksei sitä osattaisi myös täällä?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s